In English .

Paikkatiedot tallennetaan vektori- tai rasterimuodossa. Vektorigeometriassa kohteille (piste / viiva / alue) on määritetty sijainnit koordinaattien avulla. Kohteisiin voi liittyä rajaton määrä ominaisuustietoa joko yhtenä tiedostona tai relaatiotietokannassa. Rasteriaineisto puolestaan muodostuu vakiokokoisista pikseleistä, joihin liittyy yksi tai joskus useampiakin ominaisuustietoja. Yksittäisen pikselin sijainti tallennetaan rivi- ja sarakeindeksien avulla. Aineiston maantieteellinen sijainti puolestaan määritetään antamalla valituille pikseleille koordinaattiarvot.

Kaupallisilla paikkatieto-ohjelmistoilla on omat vektorigeometriaan pohjautuvat tiedostoformaattinsa ja niiden lisäksi yleensä export- eli vientiformaatti. Vientiformaatti on yleensä ASCII-muotoinen yhdestä tai korkeintaan kahdesta tiedostosta muodostuva formaatti, jossa siirtyy niin geometria- kuin ominaisuustietokin. Vientitiedostojen tiedostokoko saattaa olla moninkertainen alkuperäiseen formaattiin verrattuna.

Rasteriaineiston käyttöönotossa on kaksi vaihetta:
1) Oikaistaan aineisto valitun koordinaattijärjestelmän mukaisesti. Jokaiselle pikselille lasketaan tällöin uusi asema.
2) Asemoidaan eli sidotaan aineisto koordinaatistoon kertomalla kulmakoordinaatit halutulle määrälle pikseleitä. Yleensä aineisto tulee käytännössä asemoitua jo oikaisun yhteydessä.
Oikaisu on tarpeen yleensä omia rasteriaineistoja tuotettaessa ja digitoitaessa. Valmiit paikkatietoaineistot on yleensä valmiiksi oikaistu ja asemoitu. Skannatuille kartoillekaan oikaisu ei ole tarpeen, kunhan kartta skannattu oikeassa asennossa.